Blogi yksi vuotta!

Tasan vuosi sitten uuden vuoden päivänä julkaisin ensimmäisen blogitekstini, hurjaa miten nopeasti yksi vuosi kuluukin. Aloitin blogin kirjoittamisen, koska tunsin tarvitsevani kanavan johon purkaa arjen yksityiskohtia prinsessana, ja jossa saisin höpötellä prinsessa-asuista, unelmista ja prinsessaelämästä hieman epävirallisemmin kuin Juhlaprinsessan Facebookissa tai Instagramissa.

Ihan niin paljoa en ole kirjoittanut kuin ehkä alunperin ajattelin, mutta blogini on silti minulle tärkeä paikka, jossa saan ilmaista itseäni. Itseasiassa en ole edes tarkkaillut onko blogillani lukijoita, näitä kai pääsisi jostain katsomaankin. Kivaa olisi kuitenkin tietää jos joku tekstejäni lukee! 🙂 Huhuu, onko täällä ketään?

Vuosi sitten en osannut aavistaakaan mitä kaikkea vuosi 2017 toisi tullessaan. Tärkeimpiä minulle ovat olleet kaikki synttärijuhlat ja tapahtumat joissa olen päässyt tapaamaan lapsia, he ovat minulle tässä työssä kaikkein tärkeintä. Sainkin esiintyä prinsessana tuplamäärän edelliseen vuoteen verrattuna, olen tästä kiitollinen!

Kaikkein isoimpana yksittäisenä asiana on mieleeni jäänyt, kun jäin pois toisesta työpaikastani, ja heittäydyin täysin prinsessan ammattiin. Tästä en osannut vielä alkuvuonna uneksiakaan! Olen ollut päätökseeni erittäin tyytyväinen.

Jääprinsessa, kuva Marika Tuomela

Juhlaprinsessa sai myös vuoden 2017 aikana kolme uutta prinsessahahmoa, Jääprinsessan, Tuhkimon arkiasussa sekä Kaunottaren. Uudet prinsessahahmot ovat minulle todella tärkeitä, malttamattomana haluaisin saada paljon uusia hahmoja mahdollisimman pian! Olen kuitenkin hahmoistani todella tarkka, joten pukujen suunnittelu ja valmistus vie aikaa. Nytkin on uusia prinsessoja jo suunnitteilla tälle vuodelle… 🙂

Tuhkimo arkiasussa, kuva Mari Saarenrinne

Vuosi on ollut kaikenkaikkiaan huikea, ja olen iloinen että minulla on blogi johon olen saanut jakaa arkeani, ja vielä iloisempi olen jos kirjoitukseni tuottavat iloa myös muille.

Kaunotar, kuva Saara Partanen/Mimi&Nöde

Nyt juuri istun junassa prinssini ja mummoni kanssa matkalla lentokentälle, jossa seuraamme liittyy vielä serkkuni. Aamulla lähtee lento, joka vie meidän Pariisiin ja Disneylandiin. Täydellinen tapa aloittaa tämä vuosi prinsessamaisissa merkeissä, palatessani olen varmasti täynnä intoa päästä aloittamaan taas tämän vuoden työt prinsessana!

Kiitos juuri Sinulle ja hyvää uutta vuotta! <3

-Milja

Vinkkejä Pariisin Disneylandiin
 -hyvä suunnitella jo ennen matkaa

Pariisin Disneyland on ehdoton suosikkilomakohteeni, ja tulee varmasti aina olemaan. Prinssini kanssa pyrimme pääsemään joka vuosi vierailemaan jossain Disney-puistoista, tähän mennessä olemme viettäneet puistoissa aikaa yhteensä noin kuukauden verran. 

Viimeisin matkamme oli häämatka Orlandon Disney Worldiin kesällä 2016, joten nyt olikin jo korkea aika uudelle matkalle. Olemme lähdössä prinssini, mummoni ja serkkuni kanssa Disneylandiin heti tammikuun alussa!

Tästä intoutuneena päätin kirjoittaa vinkkejä kaikille Pariisin Disneylandiin matkustaville, sillä päivistä puistossa saa todellakin enemmän irti, kun niitä hieman etukäteen suunnittelee.

 Keskityn tässä postauksessa enemmän käytännön asioihin, joita kannattaa järjestellä jo hyvissä ajoin ennen matkaa, eli puistoon kulkemiseen, lippujen hankintaan ja yöpymiseen.

Puistot

Pariisin Disneylandissa on kaksi puistoa, pääpuisto Disneyland Park sekä hieman pienempi Hollywood Studios. Oma suosikkini on pääpuisto, sillä siellä sijaitsee Prinsessa Ruususen linna ja lähes kaikki prinsessateemaiset aktiviteetit. Hollywood Studiosilla on enemmän elokuvien tekoon liittyvää aktiviteettia, kuten esimerkiksi autofaneille omiaan oleva stunttishow.

Jos vietätte puistossa vain yhden päivän, suosittelisin että vierailette vain Disneyland Parkissa. Puistossa on niin paljon nähtävää, että yhdessä päivässä ehtii kokemaan vain murto-osan, joten ei kannata yrittää nähdä kumpaakin puistoa yhden päivän aikana. Hollywood Studios on upea puisto, mutta kuitenkin enemmän pääpuistoa täydentävä, ja jos vierailisi vain tässä puistossa jäisi kyllä paljon kokematta. 

Olemme tosiaan viettäneet Pariisin Disneylandissa yli kaksi viikkoa, emmekä ole vieläkään ehtineet tutkimaan puistoja aivan kokonaan. Lämpimästi suosittelisin, että vierailisitte useamman päivän! 🙂

Kulkeminen Disneylandiin

Jos matkaatte lasten kanssa ja varsinkin jos viivytte puistossa useamman päivän, suosittelisin panostamaan yöpymiseen Disneylandin omassa hotellissa. Vaikka hinta hieman kirpaiseekin, on se sen arvoista, kun saa olla rauhallisin mielin ja voi vaikka käydä kesken pitkän päivän hotellilla lepäämässä. Hotelleilta kulkee ilmainen bussiyhteys puistoon ja takaisin koko päivän.

Pariisista matkatessa Disneylandiin kulkee metro RER A Marne la Valleen pysäkille, joka on aivan puiston sisäänkäynnin lähellä. Metrollakin on kätevä ja helpohko liikkua, mutta itselleni on jäänyt hieman epäluottavainen tunne metrolakon jälkeen, jolloin emme päässeetkään takaisin Pariisiin puiston sulkeuduttua. Tästä seikkailusta tarkempi kertomus aiemmassa postauksessani. Parille ystävälleni on myös käynyt niin, ettei metro olekaan enää illalla kulkenut, ja on ollut työn ja tuskan takana päästä takaisin Pariisin keskustaan. Tämmöiseen seikkailuun ei mielellään lähtisi varsinkaan pienet lapset mukanaan, mutta tietysti on hyvin yleistä että Pariisista kuljetaan metrolla päiväksi Disneylandiin, ja enimmäkseen yhteys toimii hyvin.

Yksi vaihtoehto on yöpyä Disneylandin lähellä sijaitsevien kylien hotelleissa, jotka ovat hieman huokeampia kuin Disneyn viralliset hotellit. Näistä voidaan järjestää kuljetuksia Disneylandiin, mutta varjopuolena on se, etteivät näiden hotellien bussit saisi välttämättä virallisesti pysähtyä Disneylandin alueella. Tämä saattaa siis aiheuttaa hankaluuksia mm. bussien aikatauluihin, ja pysähtymispaikka saattaa vaihdella, jos poliisit huomaavat tällaista ”laitonta” liikennettä, kuten meille yhdellä matkallamme kävi. 🙂

Charles de Gaullen ja Orlyn lentokentiltä pääsee myös suoraan Disneylandiin Magical Shuttle -bussilla. Lipun hinta on tällä hetkellä 10 euroa lapselta ja 23 euroa aikuiselta.

Pääsyliput

Liput kannattaa ostaa etukäteen netistä, jotta välttyy jonottamisesta ainakin yhdessä kohtaa. Yhden päivän lippujen hinnat vaihtelevat 49-99 euroon, riippuen ajankohdasta, henkilön iästä ja vieraileeko saman päivän aikana molemmissa puistoissa. Mahdollisuutena on myös ostaa useamman päivän lippuja, ja pitkällä vierailulla kannattaa myös harkita kausipassin hankkimista. Näistä kannattaa tarkemmat tiedot katsoa Disneylandin nettisivuilta.

Jos yöpyy Disneylandin hotellissa, puistojen liput yleensä kuuluvat tähän pakettiin. Hotellissa yöpyvät saavat myös käyttöönsä ”extra magic hours” eli puistoihin pääsee sisälle jo ennen virallista avaamisaikaa. Tämä on erittäin hyvä etu, sillä jonotusajat ovat huomattavasti lyhyempiä, vaikkakaan kaikki laitteet eivät ole vielä käytössä.

Sisäänkäynnin edessä sijaitsevat lippujenmyyntikojut. Tämän alueen pääsee ohittamaan, jos lippu löytyy jo valmiina.

Hotellit

Kaikki Disneyn viralliset hotellit ovat aika hintavia ainakin meidän budjetillemme, mutta kuten aiemmin jo mainitsin on monenlaista koettu ja olen valmis maksamaan siitä helppoudesta mitä Disneylandin omassa hotellissa asuminen tuo. Disneyn kaikista muista hieman kauempana olevista hotelleista kulkee bussiyhteys Disneylandiin, paitsi Davy Crockett Ranchilta. Tämä on hotelleista halvin, mutta tätä kannattanee harkita vain jos olette liikkeellä omalla autolla.

Seuraavaksi halvin hotelli, josta on bussiyhteys puistoon on Hotel Santa Fe. Tässä hotellissa mekin nyt matkallamme yövymme, voin kertoa kokemuksia matkamme jälkeen. 🙂

Hotelli Santa Fe. Tämä kuva on otettu metrolakon aikaan, kun asetuimme viettämään yötä taivasalla. Aika hauskaa että yövymmekin nyt juuri tässä hotellissa!

Hotelleja löytyy aika laajalla hintaskaalalla, ja eri teemoittain. Unelmamme on prinssini kanssa, että jonain päivänä pääsemme vielä yöpymään prinsessateemaisessa Disneyland Hotellissa, joka sijaitsee aivan pääpuiston porteilla. Tämän hotellin hinta nousee kuitenkin aika tähtitieteellisiin summiin, mutta olisi varmasti upea kokemus! Esimerkiksi nyt tammikuun alussa hinta yhdeltä yöltä Disneyland Hotellissa olisi 1328 euroa.

Hotellien hinnat vaihtelevat myös ajankohdan mukaan, tarkat hinnat ja tiedot hotelleista voi tarkistaa täältä.

Disneyland Hotel sijaitsee aivan pääpuiston sisäänkäynnillä.

Ennen lähtöä kannattaa myös ladata kännykkään Disneyland Paris- appi. Sen kautta on kätevää tutkia laitteita, jonotusaikoja, ravintoloita ja kaikkea puistoon liittyvää. Disneylandissa ei ole saatavilla wifi-yhteyttä, joten näitä kannattaa tutkia jo etukäteen jos mahdollisuutta nettiin ei ole.

Myös mahdollisia ravintolavarauksia kannattaa tehdä jo ennen lähtöä, jos haluaa vierailla tietyissä ”hienommissa” ravintoloissa. Varauksia otetaan vastaan kaksi kuukautta ennen saapumispäivää, ja niitä voi tehdä vain puhelimitse. Ravintolat ovatkin yksi suosikkiasioistani puistossa, ja minun pitänee kirjoittaa näistä vielä tarkempi postaus.

Disneyland on minulle unelmien lomakohde, josta voisin varmasti kirjoittaa loputtomiin. 🙂 Tästä postauksesta löytyi tosiaan asioita joita kannattaa suunnitella jo hyvissä ajoin ennen matkaa, ja palaan vielä kirjoittamaan mitä kaikkea kivaa paikanpäällä voi tehdä, laitteista, esityksistä ja kuinka prinsessoja pääsee puistossa tapaamaan. Pariisin Disneylandin virallisilta sivuilta löytyy myös nykyään oikein kattavasti tietoa englanniksi.

Onkohan joku lukijoista vieraillut Disneylandissa, tai suunnittelemassa matkaa? Olisi hauskaa kuulla teidän kokemuksia! 🙂

-Milja

Itsenäisyyspäivän lasten tanssiaiset

Eilen juhlittiin 100-vuotiasta Suomea, enkä olisi voinut olla onnellisempi saadessani viettää tätä suurta juhlaa prinsessahahmossa! Olin saanut nimittäin kutsun tulla esiintymään Lumikuningattarena Tampere-talon itsenäisyyspäivän lasten tanssiaisiin.

Ilokseni prinssini lähti mukaani juhliin, yhdessä saavuimme hyvissä ajoin paikalle ja valmistelimme juhlasaliin kuvauspisteen, johon lapset voisivat jonottaa ottamaan yhteiskuvia ja juttelemaan.

Tunnelma alkoi olla odottava, pian vieraat saapuisivat! Vielä viimeiset valmistelut ja harjoitukset…

Viimein juhlat saivat alkaa! Lavalla oli tanssiesityksiä ja laulua, ja yleisön joukossa kiersi taikuri. Myös herkkuja oli tarjolla, ja erilaisia askartelupisteitä.

Olin niin uppoutunut juttelemaan lasten kanssa, etten huomannut ajan kulkua, ja niin minut pitikin käydä hakemassa kuvauspisteeltä kun oli vuoroni astua lavalle! Sain nimittäin kunnian näyttää lapsille tanssilikkeitä. Ihanaa kun väkeä oli paljon, ja kaikki olivat juhlatuulella!

Loppujuhlat hurahtivatkin nopeasti lasten kanssa jutellessa ja yhteiskuvia otettaessa. 🙂

Vielä muumien kanssa yhteiskuva juhlien jälkeen. <3 Kiitos kaikille, oli ihanat juhlat! <3

-Milja

Tuhkimon arkiasu

Lumikuningatar on prinsessahahmoistani ehdottomasti suosituin kutsuvieras lasten synttäreille, selkeästi yli puolet kaikista juhlista vietänkin hänen turkoosissa asussaan! Minusta on kuitenkin tärkeää, että hahmoistani löytyy valinnanvaraa, jokaiselle pienelle prinsessalle oma suosikkisankarinsa. Sanomattakin selvää on, että olen myös itse aina uusista hahmoista niin innoissani! Kukapa ei rakastaisi prinsessapukuja, ja on ihanaa heittäytyä uuteen hahmoon. Ihanaa on ollut myös nähdä, kuinka iloisesti uusin hahmoni Tähkäpää on otettu juhlissa vastaan.

Tuhkimon arkiasussaan kuvasi ystäväni Mari Saarenrinne <3

Tuhkimo on klassinen prinsessa ja hänellä tulee myös varmasti aina olemaan oma vankkumaton fanikuntansa. Tuhkimon suuri sininen tanssiaispuku ja lasikengät ovat hänen tunnusmerkkinsä, mutta päätin toteuttaa hänelle myös arkisemman asun, onhan Tuhkimo alunperin aivan tavallinen maalaistyttö.

Seuraava täysin uusi prinsessahahmoni tulee olemaan Kaunotar, joka on toivottavasti jo tässä kuussa valmis! Kaunotar on oma suosikkiprinsessani, ja minulle on tärkeää, että hahmo on laadukkaasti valmistettu ja viimeistelty. En siis halua hätiköidä sen valmistumisen kanssa, joten oli piristävää saada valmistelujen ohessa uusi asuvaihtoehto Tuhkimolle. Olin itseasiassa hankkinut puvun jo yhtäaikaa tanssiaispuvun kanssa, mutta se kaipasi pientä viimeistelyä ja suunnittelua ennenkuin pääsi valokeilaan.

Tuhkimon voi nyt siis kutsua juhliin myös arkiasussaan, vaikka luulen kyllä, että hänen tanssiaispukunsa tulee pysymään suosikkina! Uskon silti, että lapsista on hauskaa nähdä kuvia Tuhkimosta myös tässä asussaan, ja se tekee hahmosta syvemmän ja satuun uskominen on vielä helpompaa.

Nyt pitäisi vielä malttaa odotella, että ompelija-haltijakummini pääsee todenteolla paneutumaan Kaunottaren asun valmistukseen. Ruskea peruukkipohja minulla onkin ollut hankittuna jo pitkään, ja nyt olisi sopiva aika aloittaa kampauksen suunnittelua ja valmistusta. Asusteet, kankaat ja valmistamani koristeet pukuun odottelevat myös jo valmiina!

Kerroinkin aiemmin vierailustamme Toijalan kangastukkuun prinssin kanssa, kun intouduin hieman kangasostosten kanssa… Tulin näitä vielä odottelevia kankaita ajatellen juuri tilanneeksi hieman asusteita ja peruukkeja! En vain malttanut odottaa, vaikka varmasti vielä hetki menee ennenkuin pääsemme pukuja ja prinsessahahmoja paremmin suunnittelemaan. Minkä prinsessahahmon te haluaisitte nähdä seuraavaksi, Kaunottaren valmistuttua? 🙂

-Milja

Satumaailmoista

Viimeaikoina olen uppoutunut satujen maailmaan. Tämä on minulle toki hyvin luonnollinen elinympäristö, työni kun on esiintyä prinsessana, ja vapaa-aikakin kuluu usein prinsessamaisissa merkeissä.

Nyt kuitenkin kiinnostuksen kohteenani ovat olleet nimenomaan sadut ja satukirjat. Enkä voi saada niistä tarpeekseni! Tänäänkin kirjastossa käydessäni avasin Oscar Wilden Onnellinen prinssi -kirjan ja luin sen nimikkosadun samalta seisomalta hyllyn edessä. Kirjaa en pystynyt laskemaan käsistäni edes kotimatkalla, saatoin saada kadulla hieman outoja katseita mutta siihen olen jo tottunut.

Tämä on kaikista satukirjoistani ollut minulla pisimpään. Iltasaduksi siis jo pienenä luettu. 🙂

Tuntuu että olen löytänyt uudestaan rakkaan vanhan harrastukseni, lukemisen. Teini-iässä suorastaan ahmin kirjoja, mutta opiskelujen ja työn lomassa on lukuharrastukseni ollut vain puuskittaista. Prinsessaesiintymisen aloitettuani satujen lukemisesta on tullut kuitenkin osa arkeani. Sydäntäni on lämmittänyt huomata, miten tärkeitä kerrotut sadut lapsille ovat, vaikka tietysti lastenohjelmat ja pelit kiinnostavatkin lapsia aina yhä enemmän.

Tässä kirjassa tärkeää minulle olivat satujen lisäksi kaunis kuvitus. Saatoin viettää pitkiä aikoja kirjaa ja näitä kauniita kuvia tuijotellen, vaikken vielä osannutkaan lukea. Pieni merenneito oli yksi suosikkisaduistani.

On ollut myös mielenkiintoista huomata miten erilaisia satuja onkaan. Tällä hetkellä olen eniten hurahtanut oikein vanhoihin satukirjoihin. Tuntuu kyllä, etteivät monet näiden kirjojen saduista sopisi ainakaan kovin nuorille lapsille. Eilen illallakin luin norjalaista satua kolmesta kuninkaan tyttärestä, jossa sotamies katkoo noidan lukuisia päitä miekalla katki. Hyvä etten itse nähnyt tämän jälkeen painajaisia! Mutta satujahan on alunperin kerrottukin lähinnä aikuisille.

Tämäkin satu kuuluu suosikkeihini! Ystävämme olivat kirjoittaneet sen häälahjaksemme, ja lukivat sadun häissämme. 🙂

Innostustani satuihin on lisännyt vielä se, että ilmoittauduin mukaan kansanopiston satujenkirjoituskurssille. Kurssilla tehdään kirjoitusharjoituksia, ja tarkoituksena olisi myös kirjoittaa aivan omakeksimä satu. Kirjoittaminen oli nuorempana minulle luontevaa, mutta olen aloittanut senkin uudelleen vasta ihan lähiaikoina. Kurssille meneminen siis jännitti kovasti! Tuntuu aina kuin paljastaisi jotain sisimmästään, kun antaa jotain itse luomaansa muiden arvioitavaksi. Olen kuitenkin viihtynyt todella hyvin kurssilla, ja on ihanaa saada kommentteja omiin teksteihinsä eikä kirjoittaa vain yöpöydänlaatikkoon.

Kirpputoreilta olen tehnyt löytöjä vanhoista satukirjoista.

Elättelen toivoa että kirjoittamastani sadusta olisi tulossa hyvä, pääosassa siinä on tietysti kiltti ja rohkea prinsessa. 🙂 Uskaltaisinkohan tämän sadun joskus teille kertoa?

Minkälaisia satuja teidän perheessä luetaan, ja onko teidän lapsilla tai teillä itsellänne jokin suosikkisatu? 🙂

-Milja

Hyppy tuntemattomaan

Tein jotain sellaista, mitä en olisi vielä muutama kuukausi sitten uskonut todeksi, saati pari vuotta sitten osannut kuvitellakaan. Irtisanoin sopimukseni kampaamoon jossa työskentelin ja olen nyt täysipäiväinen prinsessaesiintyjä.

Tuntuu ihanalta, pelottavalta, oikealta ja hämmentävältä yhtäaikaa. Aloitin Juhlaprinsessa-yritykseni sivutyönä kampaajan työn ohella, toivoen saavani aina välillä vierailla prinsessana lastenjuhlissa. Uusi työni kuitenkin vei minut mennessään, huomasin odottavani kaikista eniten synttäreillä esiintymistä, halusin kehittyä, suunnitella uutta ja saada lisää erilaisia prinsessahahmoja. Ilokseni myös sain aina entistä enemmän kutsuja juhliin.

Kampaajan työ oli ollut unelmani, mutta nyt huomasin uuden unelman vievän sijaa vanhalta. Halusin panostaa Juhlaprinsessaan niin paljon kuin pystyin, mutta myös hoitaa hyvin työni kampaamolla ja rakkaat asiakkaani. Tietyn aikaa jaksaa tehdä enemmän, vapaa aika jää vähemmälle, mutta kun toteuttaa unelmiaan tuntuu ettei vapaa-aikaa edes tarvitse. Mitä muutakaan haluaisin tehdä, kuin unelmatyötäni? Jossain vaiheessa kuitenkin ymmärsin, että minun täytyisi tehdä päätös. Haluanko olla kampaaja vai prinsessa?

Oli katkeransuloista hyvästellä asiakkaani kampaamolla. Odotin innolla uutta, mutta oli haikeaa päästää irti vanhasta rakkaasta työstäni, jonka eteen olin myös kovasti tehnyt töitä.

Voin kertoa että on todella pelottavaa, kun tulevaisuus on ihan avoinna. Mitä jos kukaan ei haluakaan tilata minua enää juhliin? Miksi jätän varman työni, eihän osalla ystävistäni ole edes työpaikkaa? Olenko hullu, mitä oikein ajattelen?

Tiedän kuitenkin tekeväni oikein. Koskaan en voi tietää mitä tapahtuu, mutta ei varsinkaan silloin jos en edes yritä. Tiedän että minun vain täytyy tehdä tämä. Sitäpaitsi, miten voisin prinsessana rohkaista lapsia uskomaan omiin unelmiinsa, jos en uskaltaisi sitä itsekään tehdä?

Kun minulta kysytään mitä teen työkseni, on aika hauskaa kun saan vastata olevani prinsessa. Joudun kyllä yleensä selittämään asiaa tarkemmin, tai sitten ihmiset luulevat että vitsailen. Tämä on kuitenkin minulle totisinta totta, minun yritykseni, elantoni ja työni, toteen käynyt unelmani. Kiitos siitä kuuluu teille, asiakkaani. <3

-Milja

Kosinta Disneylandissa

Happily ever after alkoi minulle hieman yli kolme vuotta sitten, kun kohtasin prinssini Teron. Terolle elämä oli seikkailua ja minulle satua, joten päätimme lähteä ensimmäistä kertaa yhteiselle seikkailulle Pariisin Disneylandiin.

Vietettyämme ihanan päivän puistossa kierrellen, päädyimme Prinsessa Ruususen linnaan jossa otimme yhteiskuvan lasimaalauksen edessä. Kuvan julkaisimme facebookissa ja julistimme näin esimmäistä kertaa: ”Me seurustellaan!”

Vuosi vierähti nopeasti, ja suunnittelimme taas uutta matkaa Disneylandiin samalle ajankohdalle, useammaksi päiväksi. Tämä loma oli niitä uskomattomia hetkiä elämässä, joita muistellessa tuntee aina läikähdyksen samasta onnentunteesta joka matkalla vallitsi. Erityisesti vuosipäivämme oli ihana, vaikka olimmekin junalakon vuoksi joutuneet nukkumaan edellisen yön taivasalla läheisessä puistossa.

Tässä vielä kuvamateriaalia vuosipäivämme aamusta ettei tarinamme mene liian lällyksi. Nurmea kastelevat sprinklerit huolehtivat aamuherätyksestä kello seitsemän aamulla, joten pääsimme aloittamaan päivämme tehokkaasti kun yöpymispaikkammekin oli vielä aivan Disneylandin vieressä. Onneksi sain läheisen ostoskeskuksen kampaamosta ajan hiustenlaitton, sillä tulossa oli tärkeä päivä.

Nautimme päivästä puistossa kierrellen sekä tapasimme lempiprinsessamme Bellen. Olimme myös varanneet pöydän illaksi aivan ihanaan Auberge de Cendrillon-ravintolaan. Suunnittelimme ravintolan jälkeen vielä käyvämme ottamassa pikaisesti kuvan Ruususen linnassa saman lasimaalauksen edessä kuin vuosi aiemmin ja kiiruhtavamme sitten nopeasti katsomaan illan ilotulituksia.

Meillä oli niin ihanaa Tuhkimon ravintolassa, että aika kului siivillä ja kun poistuimme ravintolasta oli ilotulitus jo aivan pian alkamassa. Ehdotin Terolle että menisimme vasta seuraavana päivänä ottamaan kuvan jotta ehtisimme saada hyvät paikat ilotulitukseen. Tero kuitenkin vaati että menisimme linnaan, joten suostuin.

Kiiruhdimme linnalle, ja istahdin nopeasti ikkunalaudalle lasimaalauksen eteen ottamaan yhteiskuvaa, mutta Tero ei tullutkaan viereeni. Hän polvistui eteeni ja samassa hetkessä minä aloin itkemään. Kosinta oli minulle täysi yllätys, ja tietysti vastasin myöntävästi. Olin sillä hetkellä niin onnellinen että olin jopa surullinen. Voisinko olla näin onnellinen enää koskaan uudelleen?

Kosinnan aikana paikalle oli sattunut perhe joka otti meistä kuvia. Perheen isä lähetti kuvat meille ja olen kyllä tästä niin kiitollinen! Oli ihanaa saada vielä kuvia muistoksi tästä ihanasta hetkestä. Olin niin häkellyksissäni etten edes huomannut että meitä kuvattiin, mutta kuulin kyllä kun pikkutyttö kysyi; ”Mom, why is she crying?”

Ilotulituksia katsoessamme mietin, että ilmeisesti sadut todella voivat käydä toteen, ja kuinka onnekasta olikaan että suostuin lähtemään vielä kiireessä Ruususen linnalle.

Tasan vuoden päästä samana päivänä vietimme prinsessahäitämme, ja ylihuomenna on esimmäinen hääpäivämme. Happy ending is just beginning. <3

-Milja

Vaiherikas valmistelu

Pidimme juuri palaverin hyvän haltijakummini kanssa (ompelija Laura Lipiäinen), keskustellen seuraavasta projektistamme Kaunotar -prinsessan puvusta. Olin hankkinut kahta erisävyistä kangasta Kaunottaren pukuun joista toisen sävyyn emme olleet aivan tyytyväisiä, ja päätimme vielä yrittää värjätä kangasta.

Laura työstämässä Tähkäpään korsettia. 🙂

Kankaita pohtiessamme tuli mieleemme edellinen projektimme Tähkäpään puku, jossa oli jos jonkin väristä kangasta, painokuviota, pitsiä ja nauhaa. Meitä oikein nauratti miten helpolla tulisimme vielä Kaunottaren puvun kanssa pääsemään! Tai ainakin vielä luulemme niin…

Kangas Kaunottaren pukuun on juuri värjäytymässä samalla kun kirjoittelen, toivotaan että sävystä tulee hyvä! Samalla uppoudun muistoihin Tähkäpää-hahmon valmistuksesta, ja löysin arkistoista myös muutaman making of-kuvan. 🙂

Ystäväni Päivi suunnitteli ja painoi kuvioinnit kankaisiin. 🙂

Askartelin erilaisista tekokukista pinnejä Tähkäpään lettiin. Kuumaliima oli tässä hyvä apu! 🙂
Pitsit ja nauhat löytyivät Nappipuodista.
Kankaiden ja pitsien värjäilyä. 🙂

Tämän peruukin kampaaminen oli niin mielenkiintoista! Oli haastetta saada pitkä letti kiinnittymään luonnollisesti peruukkiin, ja enpä ollut aiemmin näin pitkiä hiuksia letittänytkään! 🙂

On aina hykerryttävää seurata kuinka uusi prinsessahahmo herää henkiin lapsien iloksi, ja olen hahmoista tietysti itsekin enemmän kuin innoissani. Prosessi puvun takana saattaa olla pitkä ja vaiheikas, mutta kun kokonaisuus on viimeinen valmis, ja pääsee ensimmäistä kertaa uudessa prinsessahahmossa synttärijuhliin, on se kaiken arvoista. 🙂 Toivottavasti Kaunottarenkin asu on pian valmis!

-Milja

Uuden prinsessahahmon paljastus ja hullaantuminen kangaskaupassa

Seuraava prinsessahahmoni on hieman outo tyttö, mutta kiltti ja hyväsydäminen Kaunotar, joka uhrautuu isänsä puolesta Hirviön vangiksi Kaunotar ja Hirviö -sadussa. Olen niin innoissani, sillä Kaunotar on oma lempiprinsessani, satumaailmoja ja seikkailuja rakastava vahva nainen johon olen aina pystynyt samaistumaan.

Tietysti olen innoissani myös Kaunottaren kullanvärisestä 1700-luvun tyylisestä asusta, jonka toteuttaa haltijakummini Laura Lipiäinen. Asu on ollut työnalla jo useamman kuukauden, sillä kuten olen jo aiemmin huomannut, sopivien kankaiden löytyminen on todella haastavaa. Olen käyttänyt tunteja kangaskauppoja kierrellen, tilannut netistä näytepaloja, etsinyt myös ulkomaisista nettikaupoista. Kiersin vielä lomalla mummuni kanssa Oulunkin kangaskaupat mutta oikea kangas ei vain ottanut löytyäkseen. Lopulta lähdimme prinssini kanssa vierailemaan Toijalaan kangastukkuun joka myy kankaita yrityksille.

Kangastukusta löytyy kankaita hallillinen, kahdessa kerroksessa, eli se on kangasfanaatikon taivas. Tutkin kankaita innoissani, minkä hahmon asun tästäkin kankaasta voisi tehdä?

Meidän täytyi kuitenkin keskittyä tärkeimpään päämääräämme, eli Kaunottaren mekon kankaaseen. Pari tuntia kierreltyämme saavuimme satiiniosastolle, josta onneksi löytyi täydellinen kangas! Löysimme myös kauniin kultaisen sifonkikankaan yksityiskohtia varten.

Kankaan päällä on hansikas, jonka sävyyn sopivaa kangasta etsimme. Hansikkaiden etsiminenkin on taas jo toinen tarina! 🙂

Olin niin iloissani ja inspiroituneena kun löysimme sopivan kankaan, että aloin tosissani miettimään ympärillä olevia kauniita kankaita jotka voisivat olla muille prinsessahahmoille täydellisiä. Tiesin miten haastavaa ja aikaavievää kankaiden löytäminen on, joten päätin, että jos sopivia kankaita löytyisi hankkisin ne samantien.

 

Ja niinhän tosiaan kävi että Prinssini pääsi kantamaan junaan kuusi rullallista kangasta! 🙂 Olimme päässeet niin hyvään vauhtiin että päätimme poiketa vielä Eurokankaassa kun palasimme Tampereelle.

Aika paljon löytöjä tuli tehtyä Eurokankaastakin! Tässä olisi kankaat ainakin kolmeen prinsessapukuun Kaunottaren lisäksi. Olin tämän ostosreissun jälkeen aika pöllämystynyt, uuden prinsessapuvun teko on aina iso prosessi, enkä todellakaan ollut suunnitellut ostavani näin paljon kankaita.  Saa nähdä mitä haltijakummini tästä kaikesta tuumaa! 😀

-Milja

Prinsessakuulumisia

Tuntuu että parissa viikossa on ehtinyt tapahtua jo niin paljon kaikkea prinsessamaista! Ensinnäkin olen lomaillut, mikä on tietysti myös prinsessoille erittäin tärkeää. Oletteko te ehtineet vielä lomailemaan, ja mitä olette puuhailleet? 🙂

Lomani alkoi aivan ihanien synttäreiden jälkeen, ja koska oli kaunis päivä ja minulla oli jo Lumikuningattaren asu valmiina, päätimme suunnata Prinssini ja kylässä olevien vanhempieni kanssa kanssa Arboretumille ottamaan muutaman kuvan. Sää oli täydellinen loman aloitukseen ja sopivan tuulinen, jotta Lumikuningattaren viitta liehui kauniisti tuulessa! Tapasimme Arboretumilla myös paljon lapsia jotka olivat hyvin hämmästyneitä kun yhtäkkiä Lumikuningatar asteli paikalle.

Nämä kaksi tyttöä olivat niin ihania! He kyselivät olisiko minulla ollut antaa heille mitään lahjoja prinsessamaailmasta. Onneksi olin ottanut nimmarikortteja mukaan. 😀

Sitten olikin aika lähteä lomareissulle, matkasimme prinssini ja vanhempieni kanssa kohti pohjoista. Juhannuksen vietimme sukumme mökillä Taivalkoskella ja nautin niin paljon hiljaisuudesta, virtaavasta koskesta ja metsistä. Joskus tuntuu kuin minussa olisi kaksi puolta, toisaalta nautin esiintymisestä, laittautumisesta ja synttärihulinoista, joskus taas olen erakkoluonteinen enkä välitä ulkonäöstäni ollenkaan. Mökillä parasta oli hypätä veneeseen, soutaa mielenkiintoisen näköiselle rannalle, hypellä rantakivillä ja tutkia metsiä. Varmaan kaikista löytyy tämä puoli, että joskus täytyy olla yksin ja ladata akkuja?

Palasimme mökiltä Haukiputaalle, entiselle kotiseudulleni jossa vanhempani ja suuri osa sukuani edelleen asuvat. Mökkeilyn jälkeen kaipasin jo prinsessapuoltani, ja olinkin varannut lomalle mukaan Tähkäpään asun. Serkkuni Marika oli keksinyt, että voisimme ottaa valokuvia Tähkäpäästä vanhan piipun luona, joka on ihan kotitalomme lähellä.

Olemme Marikan kanssa aiemminkin kuvanneet vanhoissa lapsuudenmaisemissamme, ja myös piipun luona olemme usein pieninä leikkineet! En kylläkään muista leikkineemme Tähkäpäätä, mutta intiaaneja ainakin. 😀

Loppuloma sujui rauhallisesti, ystävien ja sukulaisten kanssa. Oli myös ihanaa palata Tampereelle uudella innolla levon jälkeen. Ensimmäinen viikonloppu töissä oli myös huikea, lauantaina vierailin Lumikuningattarena Forssan torilla Kahvila Kulkurissa tekemässä kasvomaalauksia ja juttelemassa lasten kanssa, ja sunnuntaina oli vuorossa synttärijuhlintaa Jääprinsessan asussa!

Onnea vielä Adrina! <3

Lomalla oli ihanaa, mutta ikävöin myös ihania prinsessajuhlia. Välillä on silti hyvä pitää taukoa, niin voi nauttia työstään täysillä ja jaksaa antaa itsestään lapsille taas enemmän. 🙂 Seuraavan kerran lomailemmekin elokuussa ensimmäisen hääpäivämme tienoilla, prinssini oli ostanut meille liput Muumimaailmaan! 😀 Kai Muumimaailma on tarkoitettu myös lapsenmielisille, ei pelkästään lapsille?

-Milja