Seikkailu merillä

Viime aikoina päiväni ovat olleet täynnä ihania projekteja ja synttärijuhlia, mikä on ollut ihan huikeaa! Arki on kuitenkin kieltämättä ollut aika hektistä, ja blogin päivittelykin on jäänyt vähemmälle kun olen keskittynyt siihen tärkeimpään työhöni, eli pienten kuninkaallisten synttärijuhliin.

Yksi viimeaikaisista projekteistani on ollut uusin prinsessahahmoni, Merenkävijä. Tiesin, että tälle hahmolle olisi vain yksi täydellinen kuvauspaikka sen ensimmäisille kuville, ja se olisi Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha. Olikin niin hienoa, että saimme sovittua kuvausajan puutarhaan ja prinssini Tero pääsi kuvaamaan.

Olin käynyt kasvitieteellisessä puutarhassa viimeksi lapsena, mutta muistin edelleen millaisen vaikutuksen se oli minuun tehnyt. Nyt olikin unelmien täyttymys päästä kasvien joukkoon Merenkävijä-hahmossani! Kostea puutarhan lämpö ja kasvien tuoksu ympäröi ihanasti vierailijan, tuntui kuin olisi todella päässyt hetkeksi tropiikkiin.

Merenkävijä-hahmon hengessä päätimme  prinssini kanssa tehdä myös pienen matkan merille! Tarkoituksena oli yhdistää työtä ja huvia, niinkuin ne meidän arjessa monestikin sekoittuvat, kun saa tehdä intohimoaan työkseen. Kun arki on ollut viimeaikoina hektistä, ajattelimme suunnata aamun kuvausten jälkeen Suomenlinnaan, ja hypätä illalla laivaan vieraillaksemme seuraavana päivänä Tallinnassa. Työn ohessa tulisi vietettyä myös miniloma. 🙂

Samalla etsimme kuvauspaikkoja tuleville prinsessakuvauksille. Olisi hienoa päästä tekemään samanlainen pidempi reissu ja varata erilaisia prinsessa-asuja mukaan!

En ollut koskaan aiemmin käynyt Suomenlinnassa, ja olinkin mykistynyt kuinka hieno satumaailma löytyi näin läheltä! Olisi tehnyt heti mieli pukeutua Ruususeksi, Jääprinsessaksi tai Lumikiksi, ja päästä ottamaan kuvia näihin maisemiin.

Tallinnassakin olin vieraillut pikaisesti vain kerran aiemmin, mutta heti mieleeni oli tullut, että tänne pitäisi päästä kuvaamaan. Nyt kiersimme erityisesti vanhaa kaupunkia ja löysimme aivan huippuja kuvauspaikkoja. Huudahtelimme vuorotellen; ”Tämä olisi Lumikille!” tai ”Tämä sopisi Tuhkimolle!”.

Yksi tärkeä kohde Tallinnan vierailullamme oli myös vierailu kangaskauppaan. Olin kuullut valikoimista vain hurjia huhuja, mutta ne kaikki osoittautuivat tosiksi! Ihania kankaita silmänkantamattomiin, nauhoja, nyörejä, nappeja, helmiä… Mitä kaikkia prinsessa-asuja näistä voisikaan valmistaa! Tällä kertaa mukaani tarttui vain yksi kangas, mutta ehdottomasti täytyy päästä tutkimaan vielä lisää!

Kenenköhän prinsessan pukuun tämä kangas voisi kuulua..? 🙂

Välillä on hauskaa päästä seikkailemaan, ja sitten voikin taas uudella innolla ja inspiroituneena palata arkeen. Toivottavasti pääsisimme pian toteuttamaan kuvausmatkamme! 🙂

-Milja

Kaunottaren hahmo ja asu

Rakastan kaikkia prinsessoja, mutta minun täytyy tunnustaa, että Kaunotar on ollut aina esikuvani ja näin ollen oma suosikkiprinsessani. Siksi olinkin erityisen innoissani juuri tänä hahmona esiintymisestä lastenjuhlissa, ja tietysti myös prinsessan asusta.

Kaunottaren asun on valmistanut ompelijani (toisin sanoen haltijakummini) Laura Lipiäinen. Puvun suunnittelussa ja valmistuksessa oli monia vaiheita ja taidankin näistä kertoa vielä myöhemmin tarkemmin. Nyt halusin kuitenkin päästä näyttämään valmiin asun ja kertomaan Kaunottaren hahmosta.

Kaunottaren tarina sijoittuu 1700-luvun Ranskaan, joten puku ja hahmon ulkonäkö mukailee sen ajan tyyliä, joskin löyhästi. Puku ja asusteet ovat kaikki kultaiseen taittavia keltaisia. Mekosta löytyy kolmea erilaista keltaista kangasta, hieman eri sävyisinä.

Kirkkaimman sävyistä keltaista on eniten poimutetussa helmassa, sekä miehustan ja hameen ruusukoristeissa. Korsettiosassa ja helman kiertävässä koristenauhassa on tummempaa hieman jo oranssista kangasta, myös hansikkaat ovat tämän kankaan sävyyn sopivat.
Hieman helmakangasta lämpimämmän sävyistä kangasta löytyy käsivarsille laskeutuvista olkaimista.

Kaunottaren kengät minulta löytyivät jo valmiina. Olin hankkinut ne jo aiemmin Pariisin matkaltamme, ja ne sopivatkin tälle ranskalaiselle prinsessahahmolle täydellisesti. 🙂

Kaunottarena käytän pähkinänruskeita piilolinsejä ja myös silmämeikki on ruskean sävyinen ja utuinen. Vahvoilla kulmakarvoilla ja rajauksilla tahdoin saada aikaan ”ranskattaren tyyliä”, toivottavasti onnistuin. 😀 Kylmänpinkki huulipuna ja poskipuna raikastavat muuten lämpimänsävyistä lookkia.

Hiuksissa yhdistyvät avonaiset kiharat ja nuttura päälaella. Nutturan ympärillä oleva hiuskoriste on myös tärkeä osa Kaunottaren tyyliä, kuten myös kultaiset pyöreät korvakorut. Korvakorut löysin Vintage Gardenista, ja ne ovat tulleet minulle tärkeäksi osaksi tätä hahmoa, sillä valmistautuessani juhliin tunnen heti pääseväni Kaunottaren rooliin kun puen korvakorut ylleni. Hieman hassua, tiedän, mutta jostain syystä se vain toimii niin. 😀

Hiuskoriste on myös Lauran taiteilema.

Jos kuvailisin Kaunotarta kolmella sanalla, ne olisivat lämmin, rohkea ja kiltti. Kaunotar on hahmona rauhallisempi, verrattuna esimerkiksi kupliviin persoonallisuuksiin Tähkäpäähän ja Jääprinsessaan. Liikkeet ovat hieman pehmeämpiä, puheen tahtikin rauhallisempaa. Kaunotar rakastaa lukemista ja satumaailmoja ja haaveilee omasta seikkailustaan. Häneltä löytyy myös rohkeutta toteuttaa omat seikkailunsa ja haaveensa.

Kaunottareen voivat varmasti samaistua monet, mutta tämä lempeä prinsessa voisi olla toivottu vieras myös esimerkiksi ujomman synttärisankarin juhliin.

Olen saanut esiintyä Kaunottarena jo monissa ihanissa juhlissa ja hän onkin tällä hetkellä toiseksi suosituin hahmoni, heti Lumikuningattaren jälkeen. Ihanaa huomata, että Kaunotar on niin monen muunkin suosikkiprinsessa. 🙂

-Milja

Hahmojen kehitys, ennen ja jälkeen!

Kerroin aiemmassa postauksessani, kuinka otimme serkkuni kanssa uudet kuvat Jääprinsessasta ja Lumikuningattaresta, samoissa maisemissa joissa otimme ihka ensimmäiset kuvat hamoista kun olin juuri saanut puvut. Hahmot olivat muuttuneet sen verran ensimmäisistä kuvauksista, että oli aika ottaa päivitetyt kuvat.

Ajattelin, että olisi hauskaa verrata noita aivan ensimmäisiä, ja nyt uusimpia kuvia, ja katsoa minkälaista kehitystä hahmoissa on tapahtunut.

Minusta itsestäni tuntuu, että olen tullut pitkän matkan kummankin hahmon kanssa niiden ensimmäisistä kuvauksista. Sen lisäksi että asut ja maskeeraus ovat parantuneet, olen tutustunut hahmoihin paremmin kun olen niitä lasten seurassa saanut esittää. Kun ensimmäistä kertaa asun on laittanut ylleen ei vielä välttämättä tarkkaan tiedä kuinka hahmon tuo eloon, vaan se muotoutuu pikkuhiljaa.

Suurin ulkoinen muutos hahmoissa on hiukset, jotka olen päivittänyt Fairytalewigsin laadukkaisiin peruukeihin. Pidän myös erityisesti Lumikuningattaren uuden asun kimaltelevasta korsettiosasta.

Hahmon ulkonäkö on tietysti tärkeää, mutta sitä tärkeämpää on mielestäni kuinka hahmon omaksuu ja tuntee roolin omakseen.  Olen ollut aiemmin töissä teatterissa maskeeraajana, ja myönnän että silloin kuulosti aika erikoiselta, kun näyttelijät puhuivat roolihahmoistaan ja ”rooliin pääsemisestä”. Nyt kun aiheeseen on päässyt itse tutustumaan, ymmärrän paremmin mitä he tarkoittivat.

Kun olen saanut olla näissä rooleissa lastenjuhlissa olen tietysti tutustunut hahmoon enemmän ja omaksunut sen paremmin. On siis suuri ero, onko vain pukeutunut hahmoksi vai tunteeko todella olevansa se hahmo, ja se myös mielestäni näkyy kuvissa. Prinsessahahmon omaksuminen on tosin minulle ollut aika helppoa, mutta tottakai hahmo kehittyy mitä enemmän sen kanssa viettää aikaa. 🙂

Olen todella tyytyväinen uusiin kuviin, mitä te pidätte? Pidittekö enemmän vanhoista vai uusista kuvista? 🙂

-Milja

Kuninkaallista sukua kirpeissä kuvauksissa

Hieman yli viikko sitten sain taas kokea kuinka työ ja vapaa-aika sekoittuvat, kun matkustin kuvausreissulle sukulaisteni luo Haukiputaalle. Tarkoituksena oli kuvata valokuvaaja-serkkuni Marikan kanssa uusia kuvia sekä Jääprinsessasta että Lumikuningattaresta mummolamme metsässä ja rannassa.

Olimme oikeastaan jo aivan vastaavat kuvaukset järjestäneet Lumikuningattaresta kaksi vuotta sitten, pian sen jälkeen kun olin aloittanut prinsessana esiintymisen, ja vuosi sitten Jääprinsessasta saadessani asun joululahjaksi sukulaisiltani.

Nyt kuvauksista oli kuitenkin jo sen verran aikaa, että kuvat tarvitsivat päivitystä. Erityisesti Lumikuningattaren hahmo oli kokenut mielestäni suuren muutoksen kahdessa vuodessa, sekä puku että peruukki ovat vaihtuneet uusiin, ja myös Jääprinsessa on saanut uudet letit.

Marika kasvattaa suomenpystykorvia, ja pystykorva Rillalla oli juuri kuvausten aikaan kuusiviikkoiset pennut. Rilla otti hieman vapaata jälkikasvustaan jotka odottelivat Marikan luona, ja tuli seuraksemme kuvauksiin.

Viimeistelimme Jääprinsessan asun mummolassa ja tästä olikin kätevää sipsutella kuvauspaikkaamme, samoihin metsämaisemiin joissa aiemmatkin kuvat otimme. Päivän sää oli aika kirpsakka pohjoisen tyyliin, ja tässä vaiheessa olin iloinen, että Jääprinsessalla on talvisemmat vaatteet lapasineen ja viittoineen. 😀

Sukulaiseni ja ystäväni ovat päässeet, tai joutuneet, myös prinsessaelämän pyörteisiin. Erityisesti tietysti Prinssini, vaikka hän ei tälle kuvausreissulle päässytkään mukaan. Nytkin mummoni auttoi puvun korjaamisessa, serkkuni kuvasi, isäni sai korjata rekvisiittaa, äiti toimi assistenttina kuvauksissa ja ystäväni Päivi, joka on aiemmin auttanut mm. Tähkäpään puvun valmistuksessa, tuli myös apuun.

Olen niin kiitollinen ja iloinen että he ovat olleet alavalinnastani innoissaan, ja halunneet auttaa ja kannustaa minua kaikin tavoin. Enpä olisi näitäkään kuvauksia pystynyt yksin järjestämään.

Lumikuningattaren kuvauksen jälkeen olikin aika kiirehtiä serkkuni luo hoitamaan koiranpentuja, äiti-koira Rilla alkoi jo käydä levottomaksi. Emme malttaneet olla ottamatta yhteiskuvia Lumikuningattaresta ja pennuista, kun oli tilaisuus! Jouduin kyllä olemaan hieman varovainen, Lumikuningattaren viitta tuntui erityisesti pieniä kiinnostavan, ja pienestä koostaan huolimatta heillä on erittäin terävät hampaat!

Pätkis, kuusi viikkoa <3

Ilta-sanomat kirjoitti pennuista vasta artikkelin, jossa pääsee tutustumaan myös muihin pentuihin! 🙂 Pentujen elämää pääsee seuraamaan myös instagramissa, nimimerkillä @kaartilaisen.

Kun koirat olivat taas leikitettyjä, syötettyjä ja tyytyväisiä alkoi päivä jo painua mailleen. Meillä oli kuitenkin vielä viimeinen kohde edessä, nimittäin kuvat Lumikuningattaresta merenrannassa. Lähdimme siis ajamaan Inkoonrantaan, ja olimme juuri sopivasti perillä auringonlaskun aikaan.

Voin kertoa, että varsinkin illasta kuvaukset olivat aika hyiset, ja vaikka aikaa on kulunut jo yli viikko ei pikkurillinpäihini ole vieläkään palannut tunto. En tiedä onko tämä normaalia, mutta ainakin se oli sen arvoista.

Kiitos avusta kaikille läheisilleni, pääsisinpä useammin vierailemaan pohjoiseen. <3

-Milja

Alkuvuoden prinsessahuumaa

Vuoden aloitus on ollut sanalla sanoen räjähtävä! Kahdessa kuukaudessa on ehtinyt tapahtua niin paljon että en ole meinannut perässä pysyä, onneksi kuitenkin vain kaikkea positiivista.

Aloitimme vuoden vierailemalla Pariisin Disneylandissa Prinssini, mummoni ja serkkuni kanssa. Vierailu oli hyvin pikainen, vain kolme päivää, mutta ehdimme kyllä pitää hauskaa! Pitääkin tästä reissusta kirjoitella vielä blogiinkin tarkemmin, ja jatkaa aiemmin kirjoittamiani matkustusvinkkejä.

Oli ihanaa palata lomalta aloittamaan vuoden synttärivierailut ja uudet haasteet! Iloinen yllätys oli, kun Seuran toimittaja otti minuun yhteyttä ja pyysi päästä vierailulle tekemään haastattelua prinsessan työstä ja elämästä. Olin todella otettu. Oli myös hauskaa päästä näyttämään toimittajallle prinsessatyyliin sisustettua kotiamme.

Tammi- ja helmikuun vaihteessa lähdimme ystävieni ja Prinssini kanssa Orlandoon, Disney Worldiin! Ehkä on hieman epätavallista vierailla kahdessa eri Disney-puistossa saman kuukauden aikana, mutta eihän se meitä haittaa. 😀 Aikataulumme sattuivat sopimaan näin hyvin yhteen ystäviemme kanssa, ja jos mahdollista, puistoissa kannattaa vierailla sesonkiajan ulkopuolella. Taidanpa innostua kirjoittamaan tästäkin matkasta vielä lisää myöhemmin. 🙂

Yksi isoimpia alkuvuoden ilonaiheitani on myös Juhlaprinsessan uusi prinsessa, Aino Putaala! Aino on minulle tuttu Prinssini kautta, ja olen käynyt ihastelemassa hänen työtään näyttelijänä lastennäytelmissä. Eräänä Päivänä bussipysäkillä minuun iski ajatus, että olisi ihanaa pystyä tarjoamaan mahdollisuus tilata kaksi prinsessaa yhtäaikaa synttärijuhlille. Saman tien Aino tuli mieleeni, enkä pystynyt enää miettimään ketään toista prinsessan rooliin! Onneksi Aino oli yhtä innoissaan ideasta, ja lähdimme heti suunnittelemaan yhteisiä kuvioita.

Kuin taikaiskusta, sain heti Ideaparkista pyyntöä, pääsisikö sekä Jääprinsessa että Lumikuningatar heidän hiihtoloma-tapahtumaansa esiintymään! Aino ei siis suinkaan aloittanut prinsessauraansa vaatimattomasti, vaan kyseessä oli minullekin tähän mennessä isoin tapahtuma jossa olen ollut mukana. Meitä kävi tapaamassa yli 300 lasta, ja pidimme myös keskuspuiston lavalla kolme esitystä. Ja meillä oli niin hauskaa!

Näiden tapahtumien lisäksi alkuvuoteen on tietysti myös mahtunut se tärkein, eli pienten kuninkaallisten synttärit. 🙂 Erityisesti viikonloppuisin on ollut oikein juhlahuumaa, olen tästä niin iloinen.

Lisäksi meillä oli maailman söpöin chihuahua hoidossa muutaman päivän!

Ideaparkin tapahtuma oli juuri eilen, ja sammahdin illalla samantien kun pääsin kotiin! Tapahtumassa oli ihanaa, mutta olin kyllä aivan poikki kun sain viimein kannettua kaikki tapahtumassa käytetyt tarvikkeet kodin kynnyksen yli.

Kun heräsin tänä aamuna, tuntui hyvältä saada pieni hengähdyshetki viltin mutkassa kirjaa lukien. Aloittelin juuri Disney Worldista hankkimaani kirjaa, Serena Valentinon ”The Beast Within”, joka kertoo Kaunottaren ja Hirviön tarinan lumotun prinssin näkökulmasta, suosittelen! Kirja olisi varmasti mukava myös lapsille, mutta suomenkielistä painosta tästä ei taida vielä löytyä.

Tänään tipahti myös postiluukuista uusin Seura, ja kädet hieman täristen luin lehdiltä tarinan ”oman elämänsä prinsessasta”.

Uskon että tästä tulee aivan mahtava vuosi, kohti uusia seikkailuja! 🙂

-Milja

Blogi yksi vuotta!

Tasan vuosi sitten uuden vuoden päivänä julkaisin ensimmäisen blogitekstini, hurjaa miten nopeasti yksi vuosi kuluukin. Aloitin blogin kirjoittamisen, koska tunsin tarvitsevani kanavan johon purkaa arjen yksityiskohtia prinsessana, ja jossa saisin höpötellä prinsessa-asuista, unelmista ja prinsessaelämästä hieman epävirallisemmin kuin Juhlaprinsessan Facebookissa tai Instagramissa.

Ihan niin paljoa en ole kirjoittanut kuin ehkä alunperin ajattelin, mutta blogini on silti minulle tärkeä paikka, jossa saan ilmaista itseäni. Itseasiassa en ole edes tarkkaillut onko blogillani lukijoita, näitä kai pääsisi jostain katsomaankin. Kivaa olisi kuitenkin tietää jos joku tekstejäni lukee! 🙂 Huhuu, onko täällä ketään?

Vuosi sitten en osannut aavistaakaan mitä kaikkea vuosi 2017 toisi tullessaan. Tärkeimpiä minulle ovat olleet kaikki synttärijuhlat ja tapahtumat joissa olen päässyt tapaamaan lapsia, he ovat minulle tässä työssä kaikkein tärkeintä. Sainkin esiintyä prinsessana tuplamäärän edelliseen vuoteen verrattuna, olen tästä kiitollinen!

Kaikkein isoimpana yksittäisenä asiana on mieleeni jäänyt, kun jäin pois toisesta työpaikastani, ja heittäydyin täysin prinsessan ammattiin. Tästä en osannut vielä alkuvuonna uneksiakaan! Olen ollut päätökseeni erittäin tyytyväinen.

Jääprinsessa, kuva Marika Tuomela

Juhlaprinsessa sai myös vuoden 2017 aikana kolme uutta prinsessahahmoa, Jääprinsessan, Tuhkimon arkiasussa sekä Kaunottaren. Uudet prinsessahahmot ovat minulle todella tärkeitä, malttamattomana haluaisin saada paljon uusia hahmoja mahdollisimman pian! Olen kuitenkin hahmoistani todella tarkka, joten pukujen suunnittelu ja valmistus vie aikaa. Nytkin on uusia prinsessoja jo suunnitteilla tälle vuodelle… 🙂

Tuhkimo arkiasussa, kuva Mari Saarenrinne

Vuosi on ollut kaikenkaikkiaan huikea, ja olen iloinen että minulla on blogi johon olen saanut jakaa arkeani, ja vielä iloisempi olen jos kirjoitukseni tuottavat iloa myös muille.

Kaunotar, kuva Saara Partanen/Mimi&Nöde

Nyt juuri istun junassa prinssini ja mummoni kanssa matkalla lentokentälle, jossa seuraamme liittyy vielä serkkuni. Aamulla lähtee lento, joka vie meidän Pariisiin ja Disneylandiin. Täydellinen tapa aloittaa tämä vuosi prinsessamaisissa merkeissä, palatessani olen varmasti täynnä intoa päästä aloittamaan taas tämän vuoden työt prinsessana!

Kiitos juuri Sinulle ja hyvää uutta vuotta! <3

-Milja

Vinkkejä Pariisin Disneylandiin
 -hyvä suunnitella jo ennen matkaa

Pariisin Disneyland on ehdoton suosikkilomakohteeni, ja tulee varmasti aina olemaan. Prinssini kanssa pyrimme pääsemään joka vuosi vierailemaan jossain Disney-puistoista, tähän mennessä olemme viettäneet puistoissa aikaa yhteensä noin kuukauden verran. 

Viimeisin matkamme oli häämatka Orlandon Disney Worldiin kesällä 2016, joten nyt olikin jo korkea aika uudelle matkalle. Olemme lähdössä prinssini, mummoni ja serkkuni kanssa Disneylandiin heti tammikuun alussa!

Tästä intoutuneena päätin kirjoittaa vinkkejä kaikille Pariisin Disneylandiin matkustaville, sillä päivistä puistossa saa todellakin enemmän irti, kun niitä hieman etukäteen suunnittelee.

 Keskityn tässä postauksessa enemmän käytännön asioihin, joita kannattaa järjestellä jo hyvissä ajoin ennen matkaa, eli puistoon kulkemiseen, lippujen hankintaan ja yöpymiseen.

Puistot

Pariisin Disneylandissa on kaksi puistoa, pääpuisto Disneyland Park sekä hieman pienempi Hollywood Studios. Oma suosikkini on pääpuisto, sillä siellä sijaitsee Prinsessa Ruususen linna ja lähes kaikki prinsessateemaiset aktiviteetit. Hollywood Studiosilla on enemmän elokuvien tekoon liittyvää aktiviteettia, kuten esimerkiksi autofaneille omiaan oleva stunttishow.

Jos vietätte puistossa vain yhden päivän, suosittelisin että vierailette vain Disneyland Parkissa. Puistossa on niin paljon nähtävää, että yhdessä päivässä ehtii kokemaan vain murto-osan, joten ei kannata yrittää nähdä kumpaakin puistoa yhden päivän aikana. Hollywood Studios on upea puisto, mutta kuitenkin enemmän pääpuistoa täydentävä, ja jos vierailisi vain tässä puistossa jäisi kyllä paljon kokematta. 

Olemme tosiaan viettäneet Pariisin Disneylandissa yli kaksi viikkoa, emmekä ole vieläkään ehtineet tutkimaan puistoja aivan kokonaan. Lämpimästi suosittelisin, että vierailisitte useamman päivän! 🙂

Kulkeminen Disneylandiin

Jos matkaatte lasten kanssa ja varsinkin jos viivytte puistossa useamman päivän, suosittelisin panostamaan yöpymiseen Disneylandin omassa hotellissa. Vaikka hinta hieman kirpaiseekin, on se sen arvoista, kun saa olla rauhallisin mielin ja voi vaikka käydä kesken pitkän päivän hotellilla lepäämässä. Hotelleilta kulkee ilmainen bussiyhteys puistoon ja takaisin koko päivän.

Pariisista matkatessa Disneylandiin kulkee metro RER A Marne la Valleen pysäkille, joka on aivan puiston sisäänkäynnin lähellä. Metrollakin on kätevä ja helpohko liikkua, mutta itselleni on jäänyt hieman epäluottavainen tunne metrolakon jälkeen, jolloin emme päässeetkään takaisin Pariisiin puiston sulkeuduttua. Tästä seikkailusta tarkempi kertomus aiemmassa postauksessani. Parille ystävälleni on myös käynyt niin, ettei metro olekaan enää illalla kulkenut, ja on ollut työn ja tuskan takana päästä takaisin Pariisin keskustaan. Tämmöiseen seikkailuun ei mielellään lähtisi varsinkaan pienet lapset mukanaan, mutta tietysti on hyvin yleistä että Pariisista kuljetaan metrolla päiväksi Disneylandiin, ja enimmäkseen yhteys toimii hyvin.

Yksi vaihtoehto on yöpyä Disneylandin lähellä sijaitsevien kylien hotelleissa, jotka ovat hieman huokeampia kuin Disneyn viralliset hotellit. Näistä voidaan järjestää kuljetuksia Disneylandiin, mutta varjopuolena on se, etteivät näiden hotellien bussit saisi välttämättä virallisesti pysähtyä Disneylandin alueella. Tämä saattaa siis aiheuttaa hankaluuksia mm. bussien aikatauluihin, ja pysähtymispaikka saattaa vaihdella, jos poliisit huomaavat tällaista ”laitonta” liikennettä, kuten meille yhdellä matkallamme kävi. 🙂

Charles de Gaullen ja Orlyn lentokentiltä pääsee myös suoraan Disneylandiin Magical Shuttle -bussilla. Lipun hinta on tällä hetkellä 10 euroa lapselta ja 23 euroa aikuiselta.

Pääsyliput

Liput kannattaa ostaa etukäteen netistä, jotta välttyy jonottamisesta ainakin yhdessä kohtaa. Yhden päivän lippujen hinnat vaihtelevat 49-99 euroon, riippuen ajankohdasta, henkilön iästä ja vieraileeko saman päivän aikana molemmissa puistoissa. Mahdollisuutena on myös ostaa useamman päivän lippuja, ja pitkällä vierailulla kannattaa myös harkita kausipassin hankkimista. Näistä kannattaa tarkemmat tiedot katsoa Disneylandin nettisivuilta.

Jos yöpyy Disneylandin hotellissa, puistojen liput yleensä kuuluvat tähän pakettiin. Hotellissa yöpyvät saavat myös käyttöönsä ”extra magic hours” eli puistoihin pääsee sisälle jo ennen virallista avaamisaikaa. Tämä on erittäin hyvä etu, sillä jonotusajat ovat huomattavasti lyhyempiä, vaikkakaan kaikki laitteet eivät ole vielä käytössä.

Sisäänkäynnin edessä sijaitsevat lippujenmyyntikojut. Tämän alueen pääsee ohittamaan, jos lippu löytyy jo valmiina.

Hotellit

Kaikki Disneyn viralliset hotellit ovat aika hintavia ainakin meidän budjetillemme, mutta kuten aiemmin jo mainitsin on monenlaista koettu ja olen valmis maksamaan siitä helppoudesta mitä Disneylandin omassa hotellissa asuminen tuo. Disneyn kaikista muista hieman kauempana olevista hotelleista kulkee bussiyhteys Disneylandiin, paitsi Davy Crockett Ranchilta. Tämä on hotelleista halvin, mutta tätä kannattanee harkita vain jos olette liikkeellä omalla autolla.

Seuraavaksi halvin hotelli, josta on bussiyhteys puistoon on Hotel Santa Fe. Tässä hotellissa mekin nyt matkallamme yövymme, voin kertoa kokemuksia matkamme jälkeen. 🙂

Hotelli Santa Fe. Tämä kuva on otettu metrolakon aikaan, kun asetuimme viettämään yötä taivasalla. Aika hauskaa että yövymmekin nyt juuri tässä hotellissa!

Hotelleja löytyy aika laajalla hintaskaalalla, ja eri teemoittain. Unelmamme on prinssini kanssa, että jonain päivänä pääsemme vielä yöpymään prinsessateemaisessa Disneyland Hotellissa, joka sijaitsee aivan pääpuiston porteilla. Tämän hotellin hinta nousee kuitenkin aika tähtitieteellisiin summiin, mutta olisi varmasti upea kokemus! Esimerkiksi nyt tammikuun alussa hinta yhdeltä yöltä Disneyland Hotellissa olisi 1328 euroa.

Hotellien hinnat vaihtelevat myös ajankohdan mukaan, tarkat hinnat ja tiedot hotelleista voi tarkistaa täältä.

Disneyland Hotel sijaitsee aivan pääpuiston sisäänkäynnillä.

Ennen lähtöä kannattaa myös ladata kännykkään Disneyland Paris- appi. Sen kautta on kätevää tutkia laitteita, jonotusaikoja, ravintoloita ja kaikkea puistoon liittyvää. Disneylandissa ei ole saatavilla wifi-yhteyttä, joten näitä kannattaa tutkia jo etukäteen jos mahdollisuutta nettiin ei ole.

Myös mahdollisia ravintolavarauksia kannattaa tehdä jo ennen lähtöä, jos haluaa vierailla tietyissä ”hienommissa” ravintoloissa. Varauksia otetaan vastaan kaksi kuukautta ennen saapumispäivää, ja niitä voi tehdä vain puhelimitse. Ravintolat ovatkin yksi suosikkiasioistani puistossa, ja minun pitänee kirjoittaa näistä vielä tarkempi postaus.

Disneyland on minulle unelmien lomakohde, josta voisin varmasti kirjoittaa loputtomiin. 🙂 Tästä postauksesta löytyi tosiaan asioita joita kannattaa suunnitella jo hyvissä ajoin ennen matkaa, ja palaan vielä kirjoittamaan mitä kaikkea kivaa paikanpäällä voi tehdä, laitteista, esityksistä ja kuinka prinsessoja pääsee puistossa tapaamaan. Pariisin Disneylandin virallisilta sivuilta löytyy myös nykyään oikein kattavasti tietoa englanniksi.

Onkohan joku lukijoista vieraillut Disneylandissa, tai suunnittelemassa matkaa? Olisi hauskaa kuulla teidän kokemuksia! 🙂

-Milja

Itsenäisyyspäivän lasten tanssiaiset

Eilen juhlittiin 100-vuotiasta Suomea, enkä olisi voinut olla onnellisempi saadessani viettää tätä suurta juhlaa prinsessahahmossa! Olin saanut nimittäin kutsun tulla esiintymään Lumikuningattarena Tampere-talon itsenäisyyspäivän lasten tanssiaisiin.

Ilokseni prinssini lähti mukaani juhliin, yhdessä saavuimme hyvissä ajoin paikalle ja valmistelimme juhlasaliin kuvauspisteen, johon lapset voisivat jonottaa ottamaan yhteiskuvia ja juttelemaan.

Tunnelma alkoi olla odottava, pian vieraat saapuisivat! Vielä viimeiset valmistelut ja harjoitukset…

Viimein juhlat saivat alkaa! Lavalla oli tanssiesityksiä ja laulua, ja yleisön joukossa kiersi taikuri. Myös herkkuja oli tarjolla, ja erilaisia askartelupisteitä.

Olin niin uppoutunut juttelemaan lasten kanssa, etten huomannut ajan kulkua, ja niin minut pitikin käydä hakemassa kuvauspisteeltä kun oli vuoroni astua lavalle! Sain nimittäin kunnian näyttää lapsille tanssilikkeitä. Ihanaa kun väkeä oli paljon, ja kaikki olivat juhlatuulella!

Loppujuhlat hurahtivatkin nopeasti lasten kanssa jutellessa ja yhteiskuvia otettaessa. 🙂

Vielä muumien kanssa yhteiskuva juhlien jälkeen. <3 Kiitos kaikille, oli ihanat juhlat! <3

-Milja

Tuhkimon arkiasu

Lumikuningatar on prinsessahahmoistani ehdottomasti suosituin kutsuvieras lasten synttäreille, selkeästi yli puolet kaikista juhlista vietänkin hänen turkoosissa asussaan! Minusta on kuitenkin tärkeää, että hahmoistani löytyy valinnanvaraa, jokaiselle pienelle prinsessalle oma suosikkisankarinsa. Sanomattakin selvää on, että olen myös itse aina uusista hahmoista niin innoissani! Kukapa ei rakastaisi prinsessapukuja, ja on ihanaa heittäytyä uuteen hahmoon. Ihanaa on ollut myös nähdä, kuinka iloisesti uusin hahmoni Tähkäpää on otettu juhlissa vastaan.

Tuhkimon arkiasussaan kuvasi ystäväni Mari Saarenrinne <3

Tuhkimo on klassinen prinsessa ja hänellä tulee myös varmasti aina olemaan oma vankkumaton fanikuntansa. Tuhkimon suuri sininen tanssiaispuku ja lasikengät ovat hänen tunnusmerkkinsä, mutta päätin toteuttaa hänelle myös arkisemman asun, onhan Tuhkimo alunperin aivan tavallinen maalaistyttö.

Seuraava täysin uusi prinsessahahmoni tulee olemaan Kaunotar, joka on toivottavasti jo tässä kuussa valmis! Kaunotar on oma suosikkiprinsessani, ja minulle on tärkeää, että hahmo on laadukkaasti valmistettu ja viimeistelty. En siis halua hätiköidä sen valmistumisen kanssa, joten oli piristävää saada valmistelujen ohessa uusi asuvaihtoehto Tuhkimolle. Olin itseasiassa hankkinut puvun jo yhtäaikaa tanssiaispuvun kanssa, mutta se kaipasi pientä viimeistelyä ja suunnittelua ennenkuin pääsi valokeilaan.

Tuhkimon voi nyt siis kutsua juhliin myös arkiasussaan, vaikka luulen kyllä, että hänen tanssiaispukunsa tulee pysymään suosikkina! Uskon silti, että lapsista on hauskaa nähdä kuvia Tuhkimosta myös tässä asussaan, ja se tekee hahmosta syvemmän ja satuun uskominen on vielä helpompaa.

Nyt pitäisi vielä malttaa odotella, että ompelija-haltijakummini pääsee todenteolla paneutumaan Kaunottaren asun valmistukseen. Ruskea peruukkipohja minulla onkin ollut hankittuna jo pitkään, ja nyt olisi sopiva aika aloittaa kampauksen suunnittelua ja valmistusta. Asusteet, kankaat ja valmistamani koristeet pukuun odottelevat myös jo valmiina!

Kerroinkin aiemmin vierailustamme Toijalan kangastukkuun prinssin kanssa, kun intouduin hieman kangasostosten kanssa… Tulin näitä vielä odottelevia kankaita ajatellen juuri tilanneeksi hieman asusteita ja peruukkeja! En vain malttanut odottaa, vaikka varmasti vielä hetki menee ennenkuin pääsemme pukuja ja prinsessahahmoja paremmin suunnittelemaan. Minkä prinsessahahmon te haluaisitte nähdä seuraavaksi, Kaunottaren valmistuttua? 🙂

-Milja

Satumaailmoista

Viimeaikoina olen uppoutunut satujen maailmaan. Tämä on minulle toki hyvin luonnollinen elinympäristö, työni kun on esiintyä prinsessana, ja vapaa-aikakin kuluu usein prinsessamaisissa merkeissä.

Nyt kuitenkin kiinnostuksen kohteenani ovat olleet nimenomaan sadut ja satukirjat. Enkä voi saada niistä tarpeekseni! Tänäänkin kirjastossa käydessäni avasin Oscar Wilden Onnellinen prinssi -kirjan ja luin sen nimikkosadun samalta seisomalta hyllyn edessä. Kirjaa en pystynyt laskemaan käsistäni edes kotimatkalla, saatoin saada kadulla hieman outoja katseita mutta siihen olen jo tottunut.

Tämä on kaikista satukirjoistani ollut minulla pisimpään. Iltasaduksi siis jo pienenä luettu. 🙂

Tuntuu että olen löytänyt uudestaan rakkaan vanhan harrastukseni, lukemisen. Teini-iässä suorastaan ahmin kirjoja, mutta opiskelujen ja työn lomassa on lukuharrastukseni ollut vain puuskittaista. Prinsessaesiintymisen aloitettuani satujen lukemisesta on tullut kuitenkin osa arkeani. Sydäntäni on lämmittänyt huomata, miten tärkeitä kerrotut sadut lapsille ovat, vaikka tietysti lastenohjelmat ja pelit kiinnostavatkin lapsia aina yhä enemmän.

Tässä kirjassa tärkeää minulle olivat satujen lisäksi kaunis kuvitus. Saatoin viettää pitkiä aikoja kirjaa ja näitä kauniita kuvia tuijotellen, vaikken vielä osannutkaan lukea. Pieni merenneito oli yksi suosikkisaduistani.

On ollut myös mielenkiintoista huomata miten erilaisia satuja onkaan. Tällä hetkellä olen eniten hurahtanut oikein vanhoihin satukirjoihin. Tuntuu kyllä, etteivät monet näiden kirjojen saduista sopisi ainakaan kovin nuorille lapsille. Eilen illallakin luin norjalaista satua kolmesta kuninkaan tyttärestä, jossa sotamies katkoo noidan lukuisia päitä miekalla katki. Hyvä etten itse nähnyt tämän jälkeen painajaisia! Mutta satujahan on alunperin kerrottukin lähinnä aikuisille.

Tämäkin satu kuuluu suosikkeihini! Ystävämme olivat kirjoittaneet sen häälahjaksemme, ja lukivat sadun häissämme. 🙂

Innostustani satuihin on lisännyt vielä se, että ilmoittauduin mukaan kansanopiston satujenkirjoituskurssille. Kurssilla tehdään kirjoitusharjoituksia, ja tarkoituksena olisi myös kirjoittaa aivan omakeksimä satu. Kirjoittaminen oli nuorempana minulle luontevaa, mutta olen aloittanut senkin uudelleen vasta ihan lähiaikoina. Kurssille meneminen siis jännitti kovasti! Tuntuu aina kuin paljastaisi jotain sisimmästään, kun antaa jotain itse luomaansa muiden arvioitavaksi. Olen kuitenkin viihtynyt todella hyvin kurssilla, ja on ihanaa saada kommentteja omiin teksteihinsä eikä kirjoittaa vain yöpöydänlaatikkoon.

Kirpputoreilta olen tehnyt löytöjä vanhoista satukirjoista.

Elättelen toivoa että kirjoittamastani sadusta olisi tulossa hyvä, pääosassa siinä on tietysti kiltti ja rohkea prinsessa. 🙂 Uskaltaisinkohan tämän sadun joskus teille kertoa?

Minkälaisia satuja teidän perheessä luetaan, ja onko teidän lapsilla tai teillä itsellänne jokin suosikkisatu? 🙂

-Milja